Saksan malli esikuvaksi Suomen taloudelle?

Julkaistu: 21.02.2014
Kirjoittaja: Anna Saraste
Kategoriat: Politiikka, Talous, Tiede

Näistä osallistujista näkee, että he ovat istuneet lukemattomissa samantapaisissa kokouksissa ja istunnoissa. Puvuntakit heitetään tuolien selkänojille ja älypuhelimet – jotka ovat tietysti Nokian – yhdistetään parilla näpäytyksellä langattomaan verkkoon. Sitten,  tasan kello kahdeksan aamulla, ensimmäinen puhuja lausuu tervetuliassanat.

Paikalla on Suomen talouspoliittinen eliitti, jonka Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA on kutsunut Berliiniin tutustumismatkalle. Saksan pääkaupungista halutaan etsiä uutta menestysreseptiä Suomen takkuilevalle viennille. Talouden kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen eteen työskentelevä SITRA on kutsunut paikalle EK:n, STTK:n, SAK:n ja Akavan johdon edustajia – talousvaikuttajia suoraan yhteiskunnallisen päätöksenteon huipulta.

SITRA uskoo, että Suomen taloutta uhkaa välitön kriisi, jos julkista velkaantumista ei saada pysähtymään, eikä uutta vientimenestystä löydetä. SITRAn mukaan 40 % Suomen bruttokansantuotteesta muodostuu ulkomaanviennistä, josta Suomi on sisämarkkinoiden vähäisen kysynnän vuoksi hyvin riippuvainen. Sillä välin kun 1990-luvun Nokia-ihmeelle odotetaan seuraajaa, kääntyvät katseet vastausten toivossa kohti Euroopan sykkivää talousmoottoria Saksaa.

Perinteinen teollisuus ja työssäkäyvät naiset suurimpia eroja

Nimeään kantavan konsulttiyhtiön perustaja Roland Berger saa esitelmänsä aikana osakseen suomalaisryhmän rikkumattoman mielenkiinnon. Berger kertoo, että finanssikriisistä huolimatta Saksan työttömyysaste on puolittunut vuodesta 2005, noin 11,2 %:sta 5,6 %:iin. Bergerin mukaan Saksan menestyksen taustalla on kolmenlaisia tekijöitä, joista ensimmäinen liittyy vuosituhannen alun jälkeen toteutettuihin sosiaalipoliittisiin uudistuksiin. Saksalaisille tarjottiin aiempaa enemmän pätkä- ja osa-aikatöitä, mikä Bergerin mukaan toi paljon pitkäaikaistyöttömiä uudestaan työelämän piiriin. Lisäksi saksalaisfirmat ovat näkyvästi esillä maan ulkopolitiikassa: diplomaatit ottavat matkoilleen mukaan paitsi suuryrityksiä, myös keskisuuria yrityksiä. Kolmanneksi Saksassa on pitkän ajan kuluessa rakennettu maailmanluokan yrityksiä perinteisillä teollisuusaloilla, kuten autojen ja koneiden valmistuksessa.

Berliinin yliopiston professorilta Michael Burdalta SITRAn vieraat puolestaan kysyvät, millä keinoilla Suomi voisi synnyttää uuden ihmelapsen maailmanlaajuiseen vientiin. Perinteiseen teollisuuteen lukeutuvien laivanrakennuksen ja paperiteollisuuden kysynnät ovat laskussa ja uusi start-up-kulttuuri tarvitsee vielä aikaa päästäkseen kunnolla vauhtiin. Teillä on korkeatasoinen yliopistokoulutus ja vain vähän säätelyä yritystoiminnassa – jatkakaa niissä samalla linjalla, Burda neuvoo. Myös työttömyysasteen tulisi säilyä mahdollisimman matalana tulevista sosiaalipoliittisista uudistuksista huolimatta, hän sanoo.

Suomella on puhujien mukaan lisäksi lukuisia etuja Saksaan nähden. Kulttuuri, jossa naisten töissäkäyntiä pidetään itsestään selvänä, on vasta saamassa jalansijaa Keski-Euroopassa. Saksassa pelätään myös, ettei teknologiateollisuutta ja muita uuden ajan teollisuudenhaaroja ole tuettu tarpeeksi, kun taas Suomessa näillä aloilla on jo vankkaa osaamista.

Suomalaisyleisö rapii päätään, se näyttää vähän tyytymättömältä. Oikeastaan maita on aika vaikea verrata toisiinsa, koska Saksan sisämarkkinat huolehtivat varsin vankasta peruskysynnästä, joku toteaa. Se, mitkä Saksan talouspoliittiset uudistukset ylipäätään sopivat Suomen kontekstiin, vaatii pidemmän ja perusteellisemman käsittelyn.

Seurauksena tästä iltapäivälle suunniteltu kiertokäynti Berliinin keskustassa perutaan. Keskustelun täytyy jatkua. Toisen maailmansodan ja DDR:n aikaiset historialliset nähtävyydet voivat odottaa, Suomen tulevaisuus puolestaan ei.

 

Background image