Vapauden puolesta

Julkaistu: 3.09.2014
Kirjoittaja: Sami Sillanpää
Kategoriat: Kirjallisuus, Media ja lehdistö, Politiikka

Millaista on elää jatkuvan valvonnan alla? Miten voi pysyä järjissään, kun joku seuraa koko ajan, salakuuntelee puhelut, estää lähtemästä ulos omasta kodista? Sellaista elämää ovat kokeneet entisen Itä-Saksan asukkaat – ja kokevat edelleen monet nyky-Kiinassa elävät ihmiset.

Kamppailusta arkisen vapauden puolesta kertoo kirjani Kiinalainen rakkaustarina – kahden toisinajattelijan elämä salaisen poliisin varjossa (WSOY), saksaksi Für die Freiheit: Der Kampf der chinesischen Menschenrechtler Hu Jia und Zeng Jinyan (Herbig). Se on tositarina kahden kiinalaisen demokratia-aktivistin elämästä Pekingissä.
Nuori nainen Zeng Jinyan ja hänen miehensä Hu Jia joutuvat poliittisten mielipiteidensä vuoksi Kiinan salaisen poliisin vainoamaksi. Salaisen poliisin karskit miehet siviilivaatteissa pyrkivät jokapäiväisellä häirinnällä tekemään pariskunnan elämästä mahdotonta. Zeng ja Hu joutuvat elämään vuosien ajan vankina omassa kodissaan Itä-Pekingissä sijaitsevassa tavallisessa kerrostalo-asunnossa.

Poliisijoukko päivystää oven edessä yötä päivää, eivät päästä vierailijoita sisään, eivätkä asukkaita ulos. Ironista kyllä, asunto sijaitsee asuinalueella, jonka nimi on Vapauden kaupunki.

Jos Zeng ja Hu saavat luvan poistua kotoaan, salaisen poliisin miehet seuraavat heitä – jopa ruokakauppaan. Pariskuntaa estetään tekemästä työtä. Heidän ystäviään ja omaisiaan pelotellaan. Hu Jia joutuu usein pahoinpidellyksi. Välillä poliisit sieppaavat hänet tuntemattomaan paikkaan. Zengin ja Hun tytär syntyy salaisen poliisin valvoessa tapahtumaa sairaalassa.

Miten tämä kaikki liittyy Saksaan? Kun haastattelin Zeng Jinyania keväällä 2012 Pekingissä kirjaani varten, hän oli erittäin ahdistunut. Painajaiset riivasivat. Vuosien valvonta oli romahduttamassa hänet. Silloin hän sai lohtua saksasta kiinaksi käännetystä kirjasta. Kirja – en ikäväkseni muista sen nimeä – kertoi itäsaksalaisten kokemuksista turvallisuuspoliisi Stasin jokapäiväisessä valvonnassa. Zengia lohdutti tieto, että joku muukin oli kokenut vastaavaa. Ja ennen kaikkea hän sai itäsaksalaisten kertomuksista uskoa selviytymiseensä. Stasin vainon kohteeksi joutuneita auttoi usko siihen, että he ovat vapauden tavoittelussaan oikeassa ja historia tulee antamaan heille oikeutta.

Hu ja Zeng ovat saaneet työstään ihmisoikeuksien puolesta palkintoja länsimaissa – Hu Jia on ollut myös Nobelin rauhanpalkintoehdokkaana. He ovat kampanjoineet ilmaisunvapauden ja laillisen järjestyksen puolesta. Kiinan kommunistinen puolue pitää heidän ajatuksiaan uhkana omalle yksinvallalleen.

Samoin kuin Itä-Saksassa aikoinaan, Kiinan järjestelmän vaino ei kohdistu vain poliittisiin toisinajattelijoihin, vaan myös heidän perheisiinsä. Zeng Jinyan ei ollut kapinallinen alkujaan, mutta hän rakastui toisinajattelija Hu Jiaan. Sen seurauksena Zeng joutui valitsemaan, luopuuko rakkaudestaan vai ryhtyykö puolustamaan oikeuksiaan järjestelmää vastaan. Vapaus rakastaa toista ihmistä on perustavanlaatuisin ihmisoikeus. Zengin ja Hun rakkaussuhteessa on alusta alkaen kolmas pyörä, salainen poliisi. Se vie parilta kaiken yksityisyyden. Ja niin järjestelmä onnistuu tunkeutumaan kaikkein intiimeimmälle alueelle, Zengin ja Hun väliseen rakkauteen.

Zeng ja Hu ovat selviytyneet, mutta henkiset traumat tuskin lähtevät heistä koskaan. Yhtä lailla menneisyyden haavojensa kanssa elävät yhä Itä-Saksan vainoista selvinneet. Saksa yhteiskuntana on tehnyt tiliä kipeästä historiastaan tavalla, joka ansaitsee ihailua. Itä-Saksa ja Stasi tulivat loppuunsa noin 25 vuotta sitten. Sen jälkeen yhdistynyt Saksa valitsi sovittelun avoimuuden kautta. Stasin arkistot avattiin. Rikkeet tuotiin julki, jotta ne voidaan antaa anteeksi.

Samoin Zengistä ja Husta on salaisen poliisin arkistoissa kansiot. Arkistossa on epäilemättä lukuisia tarkkailuraportteja, valokuvia, selontekoja salakuunnelluista puheluista ja kopioita sähköposteista. Ehkä siellä on myös video, jonka salaisen poliisin miehet kuvasivat Zengin ja Hun tyttären syntymästä. Todennäköisesti arkiston kansiossa mainitaan myös minut, koska olen työni vuoksi yli kymmenen vuoden ajan pitänyt yhteyttä Zengin ja Hun kanssa.

Jonain päivänä nekin arkistot avautuvat. Siihen asti Zeng, Hu ja monet muut vainotut kiinalaiset saavat toivoa vapautensa saavuttaneiden itäsaksalaisten esimerkistä.

————–

Sami Sillanpää on Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksen esimies. Hän työskenteli lehden Kiinan-kirjeenvaihtajana 2003–2008.

Für die Freiheit -kirjan esittely tästä
Kirjan on kääntänyt saksaksi Anu Katariina Lindemann.

Kirjan alkuperäisen suomenkielisen version esittely tästä

Background image